Julkaistu 11 syyskuun, 2021

Kirjoittajat:

Alunperin julkaistu Tammerkoski-lehdessä no. 5/2019.

Tampereen Akateemiset Naiset ry. on vanhimpia yhä toimivia naisyhdistyksiä Tampereella ja sen lähialueella. Yhdistys on korkeasti kouluttautuneiden naisten yhdysside, joka edistää akateemisen työelämän tasa-arvoa ja tukee naisten tieteellistä työtä. Nämä teemat ovat olleet alusta asti yhdistyksen toiminnan keskiössä, ja ovat sitä edelleen. 

Akateemiset naiset järjestäytyvät Tampereella

Tampereen Akateemiset Naiset ry. (TANry) perustettiin kansainvälisten esimerkkien innoittamana 27.10.1949, ja rekisteröitiin 1956. Kokoukseen Tampereen Suomalaiselle Klubille saapui 35 akateemista naista. Perustamiskokouksen puheenjohtaja  LL Elli Järvinen-Tapiola ja sihteeri FM Aino Salminen valittiin yhdistyksen ensimmäisiksi johtokunnan puheenjohtajaksi ja sihteeriksi.  

Yhdistys on alusta lähtien järjestänyt jäsenilleen kuukausittain tietopuolista ohjelmaa eri tieteen- ja yhteiskunnan aloilta sekä tutustumiskäyntejä ja retkiä. Akateemiset naiset kokoontuivat 1970-luvulle saakka Suomalaisella Klubilla. Kun tilat muuttuivat maksullisiksi, siirryttiin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen, Hotelli Emmauksen ja Ruotsalaisen Klubin tiloihin tai jäsenten koteihin. Kotikokoukset lisäsivät yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Nyt kokoonnutaan Pääkirjasto Metsossa ja vierailukohteissa. 

Monitieteinen jäsenistö

TANry:n jäsenkunnan tutkinto- ja ammattitausta heijastaa Tampereen kasvavia koulutus- ja työmarkkinoita. 1950-luvulla jäsenistä lähes kolmasosa oli hammaslääkäreitä (27/92). Muut jäsenet olivat filosofian maistereita (37), lääkäreitä (10), varanotaareja (8), ekonomeja (7) sekä yksi arkkitehti, diplomi-insinööri ja proviisori. Hammaslääkärien ja lääkärien määrää selittänee se, että he tekivät usein työtään yksityisvastaanotoillaan. Yhdistystoiminta tarjosi akateemisen tutkinnon suorittaneille naisille kansainvälisen vertaisverkoston.

1980-luvulla TANry oli Suomen Akateemisten Naisten Liiton (SANL) 24 paikallisyhdistyksestä kolmanneksi suurin. 1990-luvun huippuvuosista jäsenmäärä laski, mutta aallonpohjan jälkeen se nousi jälleen. Vuosien varrella TANry:ssä on ollut 15 puheenjohtajaa. Yhdistyksessä on nyt 68 jäsentä. Heistä kaksi on kunniajäsentä.  Eniten jäseniä on humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta.  Muita tieteenaloja ovat hallinto-, talous- ja oikeustieteet, opetus-, kasvatus- ja terveystieteet, tekniikan alat sekä musiikki- ja taideala. Kolmasosalla jäsenistä on tohtorin tutkinto. 

Virkistävän yhdessäolon ja verkostoitumisen ohella monitieteinen jäsenkunta mahdollistaa tutustumisen eri akateemisiin aloihin ja luo elävät suhteet Tampereen korkeakouluihin.

Tietoa, kulttuuria, ja tasa-arvoa 

TANryn toiminta käynnistyi aktiivisesti. Alkuvuosina kuultiin esitelmiä naisten asemasta ja naisten terveyden edistämisestä kuten ryhtivirheiden korjaamisesta tai hammasmädän ehkäisystä. Tutustumiskäynnit  suuntautuivat teollisuuteen ja lähiseutujen kulttuurikohteisiin.  Esimerkkeinä voi mainita Pyynikki Oy:n, Kaisu Heikkilä Oy:n sekä Viittakiven kansainvälisen kansankorkeakoulun Hauholla ja Hattulan keskiaikaisen kirkon.  Jäsenten matkakertomukset maailmalta valokuvien ja filmien kera edistivät kansainvälisyyttä.  

TANry osallistui sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen avustaen vuosikymmeniä kajaanilaista kummiperhettään, jonka isä oli haavoittunut.  Yhdistyksen vierailu 1957 Koukkuniemen vanhainkodissa aloitti 34 vuotta kestäneen perinteen, joulun aloituksen Jukolassa ohjelmallisine tarjoiluineen ja lahjoineen asukkaille.

Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Tampereelle 1960 johti TANryn toimintaa kohti uusia teemoja, kuten kylmä sota, kehitysapu tai kansantalouden näkymät.  Tasa-arvokysymysten aiheina  olivat Miestenhän maailma on – vai onko?, Nainen ja politiikka ja Naisten rooli”. Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs Tyyne Leivo-Larsson kertoi diplomaatin tehtävistä ja erityisesti naisesta diplomaattina. Tasa-arvoteema vahvistui seuraavalla vuosikymmenellä. TANryn 20-vuotisjuhlassa 1977 Hotelli Tammerissa  professori Elina Haavio-Mannila  esitelmöi aiheenaan Naisen aseman kansainvälistä vertailua.

1980-luvulla TANry tiivisti yhteyksiä Tampereen yliopiston tutkijoihin. Jäsenilloissa kuultiin heidän esityksiään kansainvälisestä talouskehityksestä, Euroopan Neuvoston toiminnasta, vanhustyön uudistuksista ja lääketieteen ajankohtaisista aiheista.  

TANryn 1990-luvun jäsenilloissa korostuivat ympäristö- ja energiakysymykset, tietotekniikan edistyminen, talous ja muuttuva työelämä. Akateemisen työn muutoksia tarkasteltiin johtamisen ja opettajankoulutuksen näkökulmista.  Kestävä kehitys sekä syöpätutkimuksen ja geeniteknologian edistysaskeleet olivat myös esitelmien aiheita. TANry  on 1996 lähtien jakanut perustajajäsen LL Elli Tapiola-Järvisen testamenttilahjoituksesta stipendejä ja kannustuspalkintoja korkeatasoisten opinnäytetöiden tekijöille. Kannustuspalkinto on myönnetty 22 henkilölle.

2010-luvulla tutustumiskäyntejä on tehty korkeakouluihin, biotekniikan ja IT-alan edelläkävijäyrityksiin, hyvästä henkilöstöjohtamisesta palkittuihin yrityksiin sekä julkisen hallinnon yksiköihin uusittua Eduskuntataloa myöten. 2694

Yhteistyö on voimaa

TAN ry solmi 1950 -luvulla yhteyksiä naisten aseman vahvistamista ajaviin naisyhdistyksiin, Tampereen Liike- ja virkanaiset ry:n, Tampereen Nuorten Naisten Kristillisen yhdistykseen, Tampereen Yrittäjänaiset ry:n sekä Tammerkosken ja Tampereen Soroptimistiklubeihin. Vierailut ja yhdistysten väliset ristikkäisjäsenyydet edistivät yhteisiä ideoita.

Akateemisten naisten yhteistyö jatkuu keskustelufoorumina Tampereen Naisyhdistyksen, Tampere I Zonta -kerhon, Tammerkosken ja Tampereen Soroptimistien sekä Tekniikan Akateemisten Naisakatemian TEKNAT kanssa. 

Tasa-arvokysymykset nousivat julkiseen keskusteluun 1960-luvun lopulla. Apulaispääsihteeri, varatuomari Helvi Sipilä nosti esiin naisten vuoden 1975 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksessa. Paikalliset naiset järjestivät YK:n naisten vuoden 1975 juhlan lokakuussa Tampereen yliopiston juhlasalissa. 

Naisjärjestöjen välinen yhteistyö käynnistyi. Verkostoon liittyivät myös Tampereen Perheenemäntien yhdistys, Pohjois-Hämeen Reserviupseerin Naiset, Tampereen Zonta-kerho I, Tampereen Marttayhdistys ry, Tampereen Naisyhdistys ja Tampereen Kalevalaiset Naiset. Verkosto toteutti vuosittain tilaisuuden, josta tiedotettiin jäsenjärjestöjen yli 4 000 jäsenelle. Yhdistysten näkyvyys ja tunnettuus kasvoi, kun päivälehdet kirjoittivat juttuja tilaisuuksista. Verkosto järjesti 1976 ”Naisten äänioikeuden 70 -vuotisjuhlan”. Kirjailija-pastori Irja Askolan esitelmää ”Matkaan naiset” 1991 kuunteli yli 200 henkilöä. Järjestämällä kaksi tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus -näyttelyä 1993 ja 1994 Verkarannassa tuotiin julki alan työpaikkojen ja yritysten menettämisen uhat Pirkanmaalla. 

Naisyhdistysten verkostotoiminta hiipui 1990-luvulla lamavuosien jälkeen yhdistysten uudelleenorganisoituessa ja jäsenmäärän huvetessa osa lopetti toimintansa.  

Valtakunnallinen vaikuttaja

TANry on ollut yksi SANL:n aktiivisimmista paikallisyhdistyksistä, jolla on ollut sekä kansainvälistä että valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.

TANry on osallistunut kansainvälisiin kokouksiin ja kongresseihin 1950-luvulta lähtien ja järjestänyt ohjelmaa kansainvälisille vieraille. TANry on toiminut pitkäjänteisesti liiton keskushallituksessa ja sen toimikunnissa sekä järjestänyt lähes joka vuosikymmen liiton syyskokoukset. 

1970-luku oli yhteiskunnallisen aktivoitumisen ja tasa-arvotyön aikaa. Yhdistys oli mukana 13 paikallisyhdistyksen yhteisprojektissa ”Akateeminen nainen vaikuttajana”. Ryhmän aloitteesta Yleisradio teki projektin pohjalta ohjelmasarjan ”Nainen tänään”. 

TANry vaikutti Kansainvälisen Naisjohtajainstituutin WoMan ry:n perustamiseen ja toimintaan 1990-luvulla. TANry järjesti SANL:n tuella syyskokouksen yhteyteen ”Vaikuttava esiintyminen” -valmennuspäivän sekä järjestöjohtajakurssin. Womanin apulaisjohtaja, VTM Eva Hänninen-Salmelin käynnisti yhteistyössä SANL:n ja Tampereen yliopiston kanssa mentorointiohjelman 2006. 

”Naisten äänioikeuden 100-vuotisseminaari” järjestettiin Finlaysonin Pikkupalatsissa 2006. Seminaariin sisältyi katsaus ”Naisten yhtäläisen äänioikeuden syntyvaiheista liittyen Tampereen tapahtumiin”.

Valtakunnallisesti TANry on tunnettu viestinnän pioneeri. Ekonomi Tuula Sillanpää kuului SANL:n jäsenlehden Minervan toimituskuntaan 1977 lähtien ja hän toimi myös sen päätoimittajana (1982-1986). Tamperelaisten viestintäosaamisesta kertoo, että TANry laati 2000 liiton tiedotussuunnitelman. 

Markkinointi ja viestintä ovat yhdistystoiminnan avainasioita. TANry:lle laadittiin viestintäsuunnitelma, joka esiteltiin liiton kevätseminaarissa Helsingissä 2007. Suunnitelma oli niin kiinnostava, että paikallisyhdistykset halusivat sen malliksi. TANry:n hallitus perusti ryhmän kehittämään viestintää.TANry jatkaa aktiivisena viestijänä ja näkyy valtakunnallisesti. Yhdistys avasi ensimmäisenä verkkosivunsa ja uudisti viestintänsä, josta paikallisyhdistykset ottivat jälleen mallia. Digiaikaan siirtyminen käyttäjäystävällisten nettisivujen myötä sujuvoittaa yhteydenpitoa jäsenistöön ja tavoittaa uusia jäseniä eri tieteenaloilta. TANry on kouluttanut jäsenkuntaansa digitaitoihin ja blogikirjoittamiseen sekä ollut aktiivinen sosiaalisessa mediassa. 

Valistus, vaikuttaminen ja virkistys 

TANry tarjoaa ja on tarjonnut jäsenilleen moninaisia näkökulmia yhteiskuntaan sekä akateemiseen työhön ja sen muutoksiin kohta seitsemän vuosikymmenen ajan.  Kokoontuminen samankaltaisten kokemusten ja kiinnostuksen kohteiden merkeissä mahdollistaa eri tutkintotaustan ja eri akateemisissa ammateissa toimivien keskinäisen kokemusten vaihdon. Jäsenillat, tutustumiskäynnit ja retket ovat yhteisöllistä toimintaa, jonka tarve ei katoa.

Artikkelin lähteinä on käytetty

Hoskola, Helena. 1999. Tampereen Akateemiset Naiset 50 vuotta 1946-1999. Tampere: TANry.

Malmi, Anneli. 2009. Tampereen Akateemiset Naiset 60 vuotta. Puhe yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa 3.10.2009 Tampereella.

Pohls, Maritta. 2013. Korkeasti koulutetut naiset. Suomen Akateemisten Naisten Liiton historia. Helsinki: SKS.

Tampereen Ei-poliittiset Naisjärjestöt 25.10.-25.10.1995.1995. Yhteistoimintaa 20 vuotta Pirkanmaalla.